MAHL XV 2022-2023 | Toimintakertomus |
Lauantai, 17 Syyskuu 2022 06:08 |
15. Toimintakausi | 2022-2023
Viisitoista kautta on pelailtu ja puuhasteltu. Mennyt kausi ei isoja uudistuksia tuonut tullessaan, eikä niille ole ilmennyt oikein tarvettakaan. Yleinen inflaatiolaukka toki näkyi meilläkin, ja ymmärrettävästi hintojen nousu söi osaltaan myös MAHL:n väen lompakkoa. Edelliskauden historiallinen (-25.000+ euroa) talousnotkahdus oikeni hienosti ja päästiin jälleen pienoiseen ylijäämään, n. 3000 euroa. Suurimpia säästökohteita tapahtui hallinnon puolella, turhia menoja, muuttuvia kustannuksia karsittiin huolella, erittäin kalliiksi todettu myclub -järjestelmä (n. 4800 euroa kaudesta, vastineena mitä?) saatiin loppukaudesta irtisanottua ja samalla siirryttiin Olympiakomitean räätälöimään SuomiSport -järjestelmään. Uusi järjestelmä aiheuttaa alkuun melkoista työmäärää ja ihmisille uuden opettamista. Tulevaisuudessa kaikki lajiliitot siirtynevät ko. järjestelmään, jolloin myös ihmisten tavoitettavuus ja laskutusten hallittavuus helpottuu, nopeutuu merkittävästi.
Kaikkinensa pelien ja harrastajien määrissä marginaalista laskua. MAHL:n perinteisin runkoharrastaja on 70-luvulla tai 80-luvun alun lapsi, eli heittämällä jo keski-ikäinen. Tämän sukupolven hahmot alkavat jättäytymään pois perustoiminnasta, eikä edes kokeilut +40 sarjojen kehittämisestä, tai jopa +50 sarjojen synnyttämisestä meinaa oikein napostella. Ehkä tälle väelle pitäisi tarjota vain pelikerhoja ja korkeintaan lajiturnauksia, tiedä häntä? Nuorten sisäänmarssi ollut erittäin ilahduttavaa, 2000-luvulla syntyneitä nuoria on tullut mukaan toimintoihin joko perinteisiin joukkueisiin tai sitten omina kaveriporukoina kokonaisina joukkueina. Onneksi nuoriso ei vielä pese pappoja, vaan joukkuekemian opettelu on vaiheessa. Onnistuneita ja lähes ainoita kokeiluita kaudella oli Threesome manager, jossa samoilla joukkueilla pelattiin kahden päivän aikana kolmea eri lajia (jääkiekko, jalkapallo, salibandy). Nuorten ja aikuisten pelikoulu kiekkoon, tämä tehtiin yhteistyössä Juniori-Jukureiden kanssa, Eslin ESR-hankkeen turvin. Pelikoulukokeilusta rohkaistuna teimme myös Naisten salibandykoulu -kokeilun omatoimisesti, joka olikin melkoinen menestys, sillä yli 40 eri ikäistä tyttöä ja naista kävi koulussa ottamassa oppia lajisaloihin. Yksilölajina Golf teki aluevaltauksen. Lyhyessä, reilun kuukauden aikana MAHL, Jussi Hyvärisen ja Mikkelin Golfin kanssa suoritutti reilut 20 green cardia ja uutta harrastajaa Mikkelin Golf seuroihin.
Toimiston puolella Elina pyöritti lähes koko kauden toimintoja jääden loppukaudesta ansaitulle äitiyslomalle. Uusvanhana työntekijänä toimintoihin apuun hyppäsi Mikko, joka myös otti vastuun Elinan hommista loppukaudesta, sekä jatkaa hallinnon kokonaispyörittämistä nyt tulevaisuudessa. Vähän kepillä jäätä kokeiltiin uuden hankkeen käynnistämiseksi, mutta lopulta aika ei ole vielä kypsä tämän hankkeen käynnistämiselle. Aiemmista hankkeista oppineina lähestymiskulmaa on muutettu. Erityispiirre on myös erityisesti naisten toiminnassa, sillä Puumaliigassa jo lähes puolet joukkueista on muualta kuin Mikkelistä, pisimmät reissut tehdään Lappeenrannasta tähän sarjaan. Samaa ilmiötä on alkanut esiintyä miesten jalkapallosarjoissa, jossa joukkueita alkaa tipahtelemaan parhaillaan jo 100 km:n tuolta puolen.
BUDJETTI JA TOIMINNANLUVUT
Paluu peruselämään haastavien pandemioiden jäljiltä. Budjetti koostuu 1. toiminnanmaksuista, 2. varainhankinnan tuotot, sis. rekisteröintimaksut, 3. avustuksista ja tuista (yleisavustukset). Toiminnanmaksuja ovat, laji-, turnaus-, kortteli-, naiset ja tytöt, sekä avoimet pelivuorot ja kokeillut. Lisäksi ulkoisista toiminnoista jäsenmaksut, sekä toiminnankulujen hankintakulut. Tämä raha tulee siis meiltä kaikilta MAHL:n toimintojen pyörittämiseen.
1. Toiminnanmaksujen budjetti on kokonaisuudessaan 130.955,17 euroa.
2. Varainhankinnan tuotot yhteensä 19.650,00 euroa.
3. Yleisavustukset yhteensä 23.785,68 euroa.
Kokonaissumma oli 174.390,85 euroa, muutaman laskuvuoden jälkeen hieno 20,5 %:n nousu. Inflaation pakottamana nostetut osallistumismaksut karsivat osallistujia ja isompi kehittyminen pysähtyi toimintojen osalta. Siitäkin huolimatta toimiston puolella voidaan olla tyytyväisiä, että seuran eheyttämistoimissa onnistuttiin ja saatiin myös talous kuntoon. Tästä on hyvä polkaista eteenpäin ja kohden täysi-ikäisyyden haasteita.
JÄSENMÄÄRÄ kaudella 2022-2023 oli 1341 jäsentä (pudotusta -4,5%, eli ei juuri mitään). Aikuisten määrä nousi 946 jäseneen (+1,2%). Aikuisväestölle suunnatut pelikoulut osoittivat toimivuuden. Pikkuhiljaa ikääntyvien ja poispyrkivien hahmojen tilalle tulee täysin uusia ja pääosin nuoria aikuisia. Alaikäisten jäsenten määrä on 395 jäsentä (-15,5%). Ei mitään uutta ja ihmeellistä, lasten osallistuminen seilaa yleisen syntyvyyden kanssa melko lailla käsikädessä. Lasten kerhoihin ajettiin kauden aikana runsaasti täysin uusia ohjaajia, pääosin teini-ikäisiä tyttöjä ja poikia. Tämä lisäsi työmäärää hallinnon väellä ohjaajien ohjaamisessa, opettamisessa talon tavoille. Näkemyksemme mukaan toimintamalliin kannatti ja kannattaa jatkossakin panostaa työaikaa, sillä näin toimimalla saimme ja saamme koulutettua ohjaajista toimintamme näköisiä ja henkisiä ihmisiä. Ohjaajapula on valtakunnallinen ongelma, johon ei tunnu lajiliitoilla, eikä seuratoimijoilla olevan ratkaisua. ”Joskus kannattaa ruveta itse hommiin, eikä yrittää keksiä pyörää uudelleen”.
Toinen merkittävä haaste, muualla ongelmaksi noussut tuomaripula on osin ratkaistu. Muutaman vuoden ajan on joukkueet ehdollistettu hoitamaan osa peleistä tuomaroimalla vastustajan pelejä. Kahden tuomarin järjestelmissä toinen tuomareista on ns. seuratuomari ja toinen lajituomari. Onpa mallilla saatu ”harrastetuomareita” kilpa- ja liiton alaisiin peleihin. ”Puusilmä” -jaoskaan ei ole mikään uusi keksintö, enemmänkin vanhaa puulaaki- tai korttelipuuhastelua. Puusilmä -jaoksessa toimii enempi vähempi aktiivisena noin 70 harrastajaa.
KEHITYSKOHTEET TULEVAISUUTEEN
Keksitäänkö ikääntyville, poistuville harmaahapsille mielekästä tekemistä? Saadaanko peruslajit pidettyä mielekkäinä ja tasoltaan sellaisina, että uusillekin kyvyille on tilaa? Löytyykö joku lisätoimi, laji, joka vetäisi isoja massoja säännöllisesti pelikentille? Yksilölajit ovat toimineet toistaiseksi vain tapahtumina, turnauksina, onko näille edes tarvetta muuttaa toimintatapoja? Naisten ikuisuushaaste, mikä on sopiva laji salibandyn lisäksi? Lasten- ja nuorten toiminta on erittäin vakiintunut ja ikäluokkien syntyvyys määrittelee osallistujamäärät. On edelleen tärkeä ja merkittävä asia, sillä vuoden kahden aikana on tullut toistasataa nuorta aikuista toimintaan mukaan, joista valtaosa on jossain vaiheessa osallistunut ”korttelitoimintaan” kerhoissa tai leireillä.
Seuraava isompi hanke on muhinut pöydällä ja laatikossa kohta varmaan viisi vuotta. Digitalisaation kehitys on otettu tuon hankkeen perustoimintoon mukaan, joka osaltaan on viivästyttänyt hankkeen käynnistämistä. Kohta voisi olla aika senkin käynnistämiselle. Osaavien henkilöiden vetoryhmää on kartoitettu ja voi olla, että jo tällä hankekaudella (2021-2027) toiminta nytkähtää oikeasti käyntiin.
15 vuotta on takana, melkoinen määrä pelejä, maaleja, onnistumisia ja epäonnistumisia. Toiminta jatkuu perustasolla, mutta aina voidaan kehittyä ja parantaa olosuhteita harrastajille. Usein pelkkä mietiskely ja ihmettely ei ole lääke ongelmiin, vaan kannattaa alkaa tekemään ilman sen suurempia odotuksia.
"HARRASTELIIKUNNAN ELINKAARI"
Pasi Pippuri
puheenjohtaja - MAHL ry.
15.9.2023
MAHL - Yhteystiedot
Mikkelin alueen harrasteliigat ry. - MAHL
Kunnanmäki 3
50600 MIKKELI
hallinto(at)mahl.fi / info(at)mahl.fi
Hallitus 28.10.2022- seuraava vuosikokous (syksy 2023)
Puheenjohtaja: Pasi Pippuri
Varapuheenjohtaja: Tuomas Anttonen
Sihteeri: Mika Pippuri
Hallituksen jäsen: Juhani Kortelainen
Hallituksen jäsen: Atte Ojanen
Hallituksen jäsen: Tommi Häyrinen
Hallituksen jäsen: Samu Myyryläinen
Hallituksen ulkopuolinen jäsen – Harrasteliikunnan koordinaattori Mikko Luukkonen
|
|
MAHL XIII 2020-2021 | Toimintakertomus |
Maanantai, 20 Syyskuu 2021 06:00 |
13. Toimintakausi | 2020-2021
Kolmastoista toimintakausi ja melkoista taistelua pandemiaa vastaan. Lainsäädäntömuutokset, jatkuvasti muuttuvat ohjeet ja määräykset, sekä epätietoisuus kuvannevat parhaiten lähes kaikkea, ja kaikkien toimintaa. Välillä saadaan liikkua ja kohta taas ei. Kun saadaan liikkua alueellisten ohjeiden mukaan, kiristävät liitot rajoitteita ja liikkumista rajoitetaan, tai kaupunki on määritellyt tietyt tilat kokoontumiskieltoon. Onneksi hankkeiden rahoituksiin ei kiristyksiä määritellä, paitsi kokoontumisten osalta. Raju tappio talouspuolella uhkaa, ja samalla koko toiminnan jatkuvuudelle mietitään vaihtoehtoja. Hankkeet, eli SOHVA- ja KULMA -hankkeet, sekä valtiollinen korona-avustus pelastavat lopulta toimintakauden, sekä koko toiminnan. Perusteltu, sekä muutamia avautumisia vaatineet toimet tuottavat lopulta elintärkeän Korona-avustuksen, 23.000 euroa. Avustus käytännössä pelastaa koko seuran toiminnan, sillä maltillinen 6.570 euron kausitappio ei vaikuta ollenkaan pahalta. Muutoksia oli luvassa ja rajusti, sillä ilman avustusta toiminta olisi muuttunut turnausluonteiseksi, ja vain satunnaisesti järjestettäväksi. Lasten- ja nuorten toiminta olisi lakannut, seuran työntekijät olisivat saaneet etsiä muita töitä ja lähes kaikki olisi palannut niihin alkuvuosiin, jolloin hommia tehtiin täysin otona, ja silloin kun ehti.
Haasteita ja haasteita. Jotain hyvääkin tapahtui koronan runtelemassa seuratoiminnassa. Kesän ja syksyn aikana uudistettiin seuran hallintoa, sekä hallitusta. Lisättiin hallituspaikkoja, ja kun mukaan hallitukseen saatiin uusia kasvoja Juhani Kortelaisen, Samu Myyryläisen ja Atte Ojasen muodossa, niin voidaan todeta, että uusia ideoita tuli ja tulee jatkossa lisää. Päivittäishallinnon puolella muutoksia oli myös paljon. Elina jäi äitiyslomalle (ja palasi 14 toimintakaudella takaisin pyörittämään päivittäistoimintaa), Joonas poistui kansainvälisiin hommiin, Eetu palasi Ruotsin-reissultaan ja Jenni, sekä Vesa pakersivat muutosten keskellä parhaansa mukaan. KULMA-hankkeeseen saatiin jatkorahoitus, Marle työskenteli osin äitiyslomalla hankkeen maaliin ja siirtyi tämän jälkeen uusien haasteiden pariin (14 toimintakauden alussa). Eetu kokeili muutamaa Nuorisotoimea, joista parhaiten menestyi E-sport kokeilu FIFA:lla. Kun ”rajat” aukesivat, hyytyi tämäkin kokeilu ihmisten jälleen aktivoiduttua liikkumaan ilman tekoälyä.
Hankemaalilmasta vielä sen verran, että vaikka pandemia pilasikin paitsi meidän ja monen muun suunnitelmat, niin tulosten valossa tavoitteet saavutettiin. Onnistuneet hankkeet ovat ainakin meille seuratoiminnassa suuria ponnistuksia ja samalla selkänojia myös ihan päivittäistoiminnan ylläpitämiselle. Uusia hankkeita on tulossa, mallit ja ehdot muuttuvat jatkossa ja niihin on sopeuduttava. Hankemaailmassa yhteistyö eri seurojen kesken tulee lisääntymään. Seurojen omat hankkeet tehdään erillishankkeina, yksittäisinä hankkeina, jotka nivoutetaan yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Ei tule enään mitään yhden seuran suurta ideologiaa, vaan yhteistyö eri yhdistystoimijoiden kanssa on tulevaisuutta.
MAHL:n perustoiminta siis lähes kuihtui liikkumisen ja liikuntasuoritusten määrässä. Kesäkausi pelattiin lähes perinteisesti, syksyllä vielä pakerrettiin huolella, kunnes marras-joulukuussa tuli seinä vastaan. Toiminnot seis lähes täysin noin puoleksi vuodeksi. Lasten kerhot onneksi pyörivät, sekä väkipakolla jotain ulkolajeja pyöriteltiin. Monelle esim. Ulkojääkiekkosarja voimassa olevin ohjein oli kuin paluu nuoruusvuosiin, toisille 70-80-luvulle, toisille nykypäivään. Pakkasrajoja ei tunnettu, mutta siltikin Urpolan ulkojäillä riitti lämpöä. Menestys sarjassa oli monelle sivuseikka, pääasia oli päästä pelaamaan ja liikkumaan. Talouspuolelle työlainsäädännön pandemia-pykälän poistuminen toi haasteita, ei lomautusmahdollisuuksia edelliskevään ja -kesän tapaan. Vaan joko palkanmaksua jatketaan, tai irtisanotaan.
Äkkisältään ei muista montako vuotta tuli takapakkia, mutta onneksi nykyään on pakki fillareissakin, joten askel taakse voi luoda muutaman askeleen eteenpäin. Varsinkin, kun nyt on menossa jo 14 toimintakausi ja toimintaa on tarkastelu verraten muiden kaupunkien ja kylien koronavaikutuksille, voidaan vaan todeta, että ihan hyvin on pärjätty. Monessa perinteisessä harrastekaupungissa toimintoja ei ole saatu käyntiin edes välttävästi, henkilöitä on jouduttu irtisanomaan ja toiminta siten näivettynyt. Suuret kiitokset kaikille aiemmin ja nykyään mukana oleville henkilöille. 12 toimintakaudesta sisälläpidetyt loppumaksut, valtiollinen korona-avustus, hankkeet, sekä halukkuus edelleen liikkua, ovat mahdollistaneet nykytilan, eli toistuvan, säännönmukaisen harrasteliikkumisen aikuisissa, lapsissa ja nuorissa.
BUDJETTI JA TOIMINNANLUVUT
Vapaapudotukseen kaikilla mittareilla. Budjetti koostuu 1. toiminnanmaksuista, 2. varainhankinnan tuotot, sis. rekisteröintimaksut, 3. avustuksista ja tuista (yleisavustukset). Toiminnanmaksuja ovat, laji-, turnaus-, kortteli-, young guns-, naiset ja tytöt, sekä avoimet pelivuorot ja kokeillut. Lisäksi ulkoisista toiminnoista jäsenmaksut, sekä toiminnankulujen hankintakulut. Tämä raha tulee siis meiltä kaikilta MAHL:n toimintojen pyörittämiseen.
1. Toiminnanmaksujen budjetti on kokonaisuudessaan 64.781,14 euroa.
2. Varainhankinnan tuotot yhteensä 16.953,00 euroa.
3. Yleisavustukset yhteensä 103.245,39 euroa.
Kokonaissumma oli 184.979,53, pudotusta lähes 46 prosenttia. Noin 100.000 euroa osallistumismaksuista, eli päivittäistoiminta näivettyi lähes 60 %. Jäsenmäärissä myös tuntuvaa pudotusta, reilun neljänneksen. Korona-avustuksesta (23.000e) huolimatta yleisavustuksissa pudotusta noin kolmannes. Kokonaisuudessaan taantumaa siis noin vuoteen 2014-2015. Toimintoihin siis tulossa muutoksia, maltilliseen kasvuun mahdollisuuksia.
Aiempina vuosina odotuksissa oli maltillista taantumaa, joka tulikin rajusti ja kertarysäyksellä. Lähellä oltiin, että toimintaan olisi tullut radikaaleja muutoksia, pelejä oltaisiin pelailtu satunnaisesti ja turnauksin, lasten- ja nuortentoiminta olisi tällöin lakannut kokonaan. Uudet mm. kerhoavustuslinjaukset muuttanevat lasten- ja nuorten toimintaa jatkossa merkittävästi. Yleinen jakoperuste valtakunnallisiin avustuskohteisiin ei suoranaisesti palvele meidän mallia, jossa kerhomaksut ovat olleet todella maltillisia ja ko. toiminnan alijäämää on paikattu aikuisliikunnan ylijäämällä. Onneksemme olemme päässeet Olympiakomitean tulevaisuuden seurantaseuraksi nimenomaan harrasteliikunnan puolelta. Ääntä kuuluviin ja epäkohtiin palautetta lienee se lähestymismuoto, millä asiassa edetään? Käynnissä on jo valmistelut uuden hankkeen osalta, mutta siitä sitten aikanaan mikäli tiedotettavaa on. Perinteisesti voi toki kertoa, ettei olla pieneen näpertelyyn lähdössä, vaan uutta ja isosti esille.
JÄSENMÄÄRÄ kaudella 2020-2021 oli 857 jäsentä (-65,5% kaudesta 2019-2020). Aikuisten määrä laski 683 jäseneen (-50,7%). Alaikäisten jäsenten (ja YG-jäsenet) määrä on 180 jäsentä (-85%). Aivan kaameita lukuja. Mutta siltikin, seura edelleen elinvoimainen ja täynnä ideoita. Vahvuudet on käyty jo monesti läpi, joten mitä niitä toistamaan. Lasten- ja nuorten kerhotoiminnalle myös kouluissa on huutava pula, niihin on lähdetty vahvasti mukaan huolimatta uusiutuvasta kerhotukimallista. Yleisesti alueemme seuroilla ei ole suuria mahdollisuuksia kerhoja järjestää, huutava pula on kerho-ohjaajista, sekä seuratyöntekijöistä ylipäätään. Pandemian vaikutukset pitkällä aikajänteellä tulee olemaan merkittävät, niin liikkumisen, kuin tekijöiden osalta. Seuran hallitus tulee tarkastelemaan lähivuosina eri toimintojen tuottavuutta ja omavaraisuutta tarkemmalla kädellä.
KEHITYSKOHTEET TULEVAISUUTEEN
Aiemmin ennustettiin notkahdusta, mikä sitten tulikin melko napakasti eteen. Nyt voidaan helposti ennustaa nousua nykytilasta, se tulee tapahtumaan ilman kikkakolmosia. Vakaa, ja avustuksista johtuen hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa rohkeita kokeiluja. Kokeilut tullaan tekemään edelleen lapsiin ja nuoriin, toivottavasti myös naisiin. Valtiollinen avustuspolitiikka hakee uusia muottejaan, onneksemme olemme päässeet mukaan Olympiakomitean seurantaan, jolloin voimme ruohonjuuritasolta antaa palautetta. Tällä hetkellä seura työllistää 3 henkilöä, joista yhden osa-avustus tulee "Seuratuesta" 5/2022 saakka.
Mikkelissä muutoin eteen tullee jälleen, noin vuosikymmenen tauon jälkeen liikkumisen fasiliteetit. Kasvavat lajit, jääkiekko ja salibandy ovat törmänneet tarjolla olevien tilojen niukkuuteen. Jäähallitiloille on yhä enenevissä määrin tarvetta. Sisäliikuntahallit kokivat rajun muutoksen, kun paikallinen tuplahalli muuttuu puhtaaksi mailapelihalliksi. Lisäksi valtakunnan kermaan kuuluva Saimaa Stadium hinnoittelee itsensä harrasteliikunnan ulkopuolelle (poissa on ne lupaukset seurahinnoista). Nykyisellään ja varmasti lähivuosina Rantakeidas riittää meidän salibandyväelle, mutta isoille turnauksille ja kokeiluille ei vaan löydy järkevää kustannuspaikkaa. Jalkapalloilulle, Mikkelistä kun kyse, niin olosuhteet ovat varmasti Suomen parhaat. Uusi, upea ylipainehalli, sekä tarvittaessa läpikauden pelikelpoinen Urpolan tekonurmi antavat mahdollisuuden potkupallon pelaamiseen läpikauden erinomaisesti. Toivotaan, että jalkapallo edelleen kasvaisi myös harrastepuolelle, jääkiekko ja salibandy ei siedä isoa kasvua harrastuspaikkojen osalta. Lisämoodia voisi tuoda vuodesta toiseen toivottu naisten monilajistuminen. Naisten toiminnassa kun on selvimmin esillä kuntien välillä yhteistyö, Etelä-Savon 5 eri kunnasta joukkue mukana ainoassa naisten lajissa, salibandyssä. Voisiko samaiset leidit pelata kesällä samoin joukkuein esim. pienkenttäjalkapalloa?
Hallinnon puolella aiemmin vakautetut ohjelmat ja toimet vaikuttavat hyviltä ja toimivilta. Reaaliaikainen seuranta tilastoinnin ohella laskutuksessa näyttää toimivan. Perässä vedettävien määrä on oleellisesti vähentynyt. Elinan paluu ja toivottavasti vakiintuminen toiminnanjohtajaksi antaa selkeän selkänojan toimintojen eheyttämiselle, sekä kehittämiselle. Myös 4 kotisivu-uudistus, joka ollut vaiheessa viimeiset n. 5 vuotta näyttäisi kehittyvän. Edelleen isoin ongelma on ns. database, alkuperäinen, tai oikeammin vol. 2:sta ei nykyohjelmistot pysty päihittämään. Miltä tuntuisi lukea aika-ajoin päivityksiä, kun joku seppä pelaisi 1000:nnen ottelunsa tai tekisi 500:nnen maalinsa. Kaikki tuo data on tallessa, mutta reaaliaikainen ulossaanti ei nykymuodossaan ole vielä julkaisukelpoista. Näiden hahmojen esiintuonti, ja tekeminen on yksi kunnianhimoisimmista tavoitteista mitä jatkuvasti mietitään.
Tuomaritoimintaan on keskitytty 2-3 vuotta. Nykyisellään "Puusilmä-jaoksessa" toimii hieman alta 100 aktiivia. Edelleen ehdollistetaan joukkueet, tai osa joukkueen väestä toimimaan peleissä tuomareina. Tavoitteena on, että kaikki pelit aikojen saatossa tuomitaan ns. seuratuomarein. Jo käynnissä oleva panostus on lisännyt pelien yhteisöllisyyttä. Edelleen tulee hyviä ja huonoja tuomioita, ja niitä tulee jatkossakin. Käyttäytyminen ja kunnioitus paitsi pelaajia, niin myös tuomareita kohtaan on lisääntynyt. Näemme, että tähän on vaikuttanut se tosiasia, että osa tuomareista on omasta joukkueesta, tai vähintään vastustajajoukkueesta. Kaikille ei tuomaripilli käteen istu, vaikka lähtötaso tuomaritoimintaan on madaltunut vuosi-vuodelta. Vielä lisää kannustusta pelaajilta tuomareita kohtaan, ja reippaasti sitäkin kokeilemaan. Mitäpä pelit olisivatkaan ilman tuomareita?
MAHL on puolentoista vuosikymmenen aikana muodostunut ilmiöksi Mikkelissä, maakunnassa ja Suomessa. Parhaimmillaan joukkueissa pelaa 3 eri sukupolven edustajia, miehissä ja naisissa, nykyisellään myös nuorissa. Nuorimmat ovat aloitteen MAHL-taipaleensa lasten-ja nuorten kerhoista, leireistä. Vanhimmat pysyvät mukana "oman" joukkueensa viikoittaisissa pelitapahtumissa ja luovat osaltaan isoa perintöä. Lähellä alkaa siis olemaan yksi alkuperäisistä sloganeista..
"VAUVASTA VAARIIN"
Pasi Pippuri
puheenjohtaja - MAHL ry.
19.9.2021
MAHL - Yhteystiedot
Mikkelin alueen harrasteliigat ry. - MAHL
Kunnanmäki 3
50600 MIKKELI
hallinto(at)mahl.fi / info(at)mahl.fi
Hallitus 13.11.2020- seuraava vuosikokous (syksy 2021)
Puheenjohtaja: Pasi Pippuri
Varapuheenjohtaja: Tuomas Anttonen
Sihteeri: Mika Pippuri
Hallituksen jäsen: Juhani Kortelainen
Hallituksen jäsen: Atte Ojanen
Hallituksen varajäsen: Tommi Häyrinen
Hallituksen varajäsen: Samu Myyryläinen
Hallituksen ulkopuolinen jäsen - Toiminnanjohtaja: Elina Purhonen
|
|
|
MAHL XIV 2021-2022 | Toimintakertomus |
Maanantai, 26 Syyskuu 2022 06:08 |
14. Toimintakausi | 2021-2022
Neljätoista toimintakautta on takana. Vuodet alkavat muistuttamaan toisiaan, eikä mennyt kausi tuonut isoja ylläreitä oikein mistään. Taistelua koronasäännöksiä vastaan, pelejä, omatoimireenikausia kesken vilkkaimpien aikojen, pelaamista tyhjille katsomoille, heh. Lopulta kausi saadaan läpi vedettyä kevennettynä, muutamia uusia kokeiluja saadaan tehtyä, mutta paljon jää toimintoja ajatustasolle. Historian rajuin tappio taloudellisesti, reilu -25.000 euroa, saatavia eri lajien omavastuista reilut 6.000 euroa. Ei paljon naurattele. Tosiaan toiminnallisesti leppoisa kausi mahdollisti toimiston puolella sen, että jäi aikaa käydä lähes kaikki paperilla läpi. Missä on turhia menoja, mitkä toimet ovat tuottamattomia, pyörisikö MAHL ilman työntekijää jne. uudistusehdotuksia seuran hallitukselle. Selvää on se, että kuluja tullaan karsimaan rankalla kädellä tulevina kausina. Lisäksi kyykkäys itsessään saa aikaiseksi myös muita uudistuksia, jotka ovat parhaillaan hallituksella mietinnässä.
Harrastajamäärät pysyivät lopulta lähes perinteisien ”ei keskeytyksiä” sisältäneillä tasoilla, joten ei kirvestä vielä kaivoon nakata. Maailmanpoliittinen tila, sekä uhkaava energiakriisi ei ollut vielä ajatuksissa, joten niiden taakse on turha piiloutua menneessä. Tietynlainen tiedottomuuden tila aiheutti sen, että jaksamisen ja kehittämisen kanssa tuli jatkuvasti lättyyn. Ei uskalla mitään kehittää, kun seuraavalla viikolla rajoitukset vetävät maton alta. Viimeisimmän hankeen (SOHVA) ulospuhallus oli päällä ja energiaa uuden hankkeen käynnistämiselle ei yksinkertaisesti ollut. Koko toimintakauden töissä jatkoivat Elina ja Eetu, joille pitää nostaa hattua jatkuviin muutoksiin sopeutumisesta. Vuodesta jäi jotain hyvääkin, harrastajia seurassamme oli ikävuosista 0-90+. Perhekerhossa tunnelmaa aistittiin vaunuista käsin, Friarin Anjan viikoittainen kesäjumppa taasen liikutti mummoja, sekä pappoja Tuomiokirkon nurmikolla.
Merkittävimmät lisäykset, tai kokeilut olivat Kalevankangas Cup, jota sitäkin jouduttiin pakotteitten takia siirtämään. Ja kaukiksen lisääminen lajikirjoon MM-kisojen (Kaukiksen Mikkelin mestaruus) osalta. KKC keräsi hienosti väkeä ”Ylipainehalliin” pitkin Mikkelin lähiöitä, kuten Lahti ja Tampere. Kaukis herätteli henkiin vanhaa Mikkelin keskustaväkeä (ei poliittisesti), kun vanhat liiga- ja divarijyrät 90-luvulta mittelivät mestaruudesta. Molemmat tapahtumat ovat kokeilun perusteella jäämässä MAHL turnauslajikirjoon.
Josko arki vihdoin palaisi, vai lähteekö talous niin jyrkkään laskuun, että harrastamisesta aletaan karsimaan. Suuria kysymyksiä, vain aika näyttää. Yritykset ja varsinkin seurat ovat suurten kysymysten äärellä, mistä harrastajat (lue maksajat) jatkossa, kuka toimia pyörittää ilman vastiketta?
BUDJETTI JA TOIMINNANLUVUT
Oikean koronavuoden jälkeen loistavaa kasvua toiminnoissa. Avustusten osalta järkyttävää laskua. Budjetti koostuu 1. toiminnanmaksuista, 2. varainhankinnan tuotot, sis. rekisteröintimaksut, 3. avustuksista ja tuista (yleisavustukset). Toiminnanmaksuja ovat, laji-, turnaus-, kortteli-, young guns-, naiset ja tytöt, sekä avoimet pelivuorot ja kokeillut. Lisäksi ulkoisista toiminnoista jäsenmaksut, sekä toiminnankulujen hankintakulut. Tämä raha tulee siis meiltä kaikilta MAHL:n toimintojen pyörittämiseen.
1. Toiminnanmaksujen budjetti on kokonaisuudessaan 98.500,54 euroa.
2. Varainhankinnan tuotot yhteensä 17.836,00 euroa.
3. Yleisavustukset yhteensä 28.377,96 euroa.
Kokonaissumma oli 144.714,50, edelleen putoaa rajulla 23% jyrkkyydellä. Viimeksi alle 150kilon oltiin seitsemännellä toimintakaudella, eli vuonna 2015. Valtiolliset korona tms. avustukset eivät olleet haettavissa, mikä osaltaan selittää tulosta. Kun huomioidaan koko kauden tulos, niin Irwinin sanoin… Tase on onneksi vielä +merkkinen, joten jotain on tehtävissä.
JÄSENMÄÄRÄ kaudella 2021-2022 oli 1403 jäsentä (kasvua 63%, paluu kaudelle 2019-2020). Aikuisten määrä nousi 935 jäseneen (+37%), matkassa reilut 70 nostoväki-ikäistä hahmoa. Alaikäisten jäsenten määrä on 468 jäsentä (+38%). Positiivisen toiveikkaita lukuja. Yleiskäsitys on, että ihmiset ovat löytäneet erittäin hienosti takaisin harrastustensa pariin pandemiatapahtumien jälkeen. Perus lajitoiminnot, sekä turnaukset hoituivat mallikkaasti palkollisten toimesta. Sen sijaan suuria haasteita on kerho- ja leiritoiminnoissa, joihin riittää haastetta löytää sitoutuneita ohjaajia. Samainen haaste on erittäin yleistä koko Suomessa. Mikkeli ja kaikki harrastajat voivat olla erittäin ylpeitä sitoutumisesta MAHL:n toimintaan, viestejä pitkin seutukuntia saatiin siitä, että edes metropoleissa (Mikkelin näkökulmasta +100.000 asukkaan talousalueista) toimintoihin ei palannut riittävästi väkeä ja näin ollen aikuisten harrastustoimintoja ei startattu.
KEHITYSKOHTEET TULEVAISUUTEEN
Tieto nykytilasta, sekä yhteydenotot mm. seurayhdistymisistä on tulevaisuutta. Koko Suomessa on perinteisillä lajiseuroilla suuria taloudellisia ja toiminnallisia haasteita, harrastajamäärät ovat syöksyssä, ja kun tiedetään, kuinka edustusjoukkueiden elinehto on oma junioritoiminta, ei loppuyhtälöön tarvitse helmitaulua kummempaa logiikkaa. Yleisesti hallintorakenteita on kehitettävä, kevennettävä ja tuotava toiminta kentille. Yhdistetäänkö hallinnollisia toimia eri seurojen kesken vai yhdistetäänkö seuroja, kuka mitenkin asian haluaa nähdä. MAHL:n vahvuudet voisi nähdä siinä, ettei edelleenkään lähdetä mukaan liittojen alaisiin kilpatoimintoihin seurana, vaan taaperretaan omalla sektorilla, millä on viimeiset 14-vuotta toimittu. Vaihtoehto on myös ottaa mukaan ”itsenäiset” lajiseurat, edustusjoukkueet tms. ja keskittää hallintotoimet yhteen kehykseen.
MAHL:n lanseeraama ”Puusilmä -toiminta”, eli tuomari- ja toimitsijatoiminta on herättänyt kiinnostusta mallina isolla kirkolla lajiliittojen painiessa tuomariongelman edessä. Yllättäen, taas, kuraa alueellisilta lajiliittoseuroilta saanut toiminta herättää pilottimallina mielenkiinnon lajiliitoissa. Toinen iso kiinnostuksen kohde Olympiakomiteaa myöten on lasten-, nuorten- ja perhekerhomallit, joiden parissa on tehty työtä startista alkaen, ja ”Harrasteliikunnan elinkaari” -ajatteluna vuodesta 2011 alkaen.
Talous, talous, talous. On saatava sellaiseen kuntoon, ettei seura ole riippuvainen ulkoisista avustuksista. Malleja on mietitty. Paperilla on visioissa pyörinyt vaihtoehtoja jopa siitä, että harrastamisen maksuja saadaan kevennettyä, vaikka yleinen linja onkin kaikkien tilojen ja pelipaikkojen hinnan nousuissa. Mikäli taloustaantuma jatkuu ennustetun laisena, voi nopeastikin tulla se ilmiö eteen, että perheelliset aikuiset karsivat omista harrastuksistaan, kun elämiseen kuluu niin paljon kulutuspääomaa. Tähän on valmistauduttu ja vain aika näyttää mihin toimiin meidän on osaltamme ryhdyttävä.
Merkittävä hanke tulee käynnistää, mieluusti vuoden sisällä. Hankkeen tulee tukea pitkäjänteisesti tehtyä harrasteliikunnan elinkaari -ajattelua. Puuhasteluun ja odotteluun ei ole aikaa, eikä siihen kannata resursseja tuhlata. Tulevalle kaudelle käynnistellään useampaakin yksilölajitoimintoa, jolloin ”joukkuekoot” oleellisesti pienentyvät. Harrastemahdollisuuksien määrä kasvaa, toiminnallinen malli lisääntyy, toiminta muuttuu itseohjautuvaksi ja harrastajalähtöiseksi.
"HARRASTELIIKUNNAN ELINKAARI"
Pasi Pippuri
puheenjohtaja - MAHL ry.
24.9.2022
MAHL - Yhteystiedot
Mikkelin alueen harrasteliigat ry. - MAHL
Kunnanmäki 3
50600 MIKKELI
hallinto(at)mahl.fi / info(at)mahl.fi
Hallitus 28.10.2021- seuraava vuosikokous (syksy 2022)
Puheenjohtaja: Pasi Pippuri
Varapuheenjohtaja: Tuomas Anttonen
Sihteeri: Mika Pippuri
Hallituksen jäsen: Juhani Kortelainen
Hallituksen jäsen: Atte Ojanen
Hallituksen varajäsen: Tommi Häyrinen
Hallituksen varajäsen: Samu Myyryläinen
Hallituksen ulkopuolinen jäsen - Toiminnanjohtaja: Elina Purhonen
|
|
MAHL XII 2019-2020 | Toimintakertomus |
Keskiviikko, 04 Marraskuu 2020 11:00 |
12. Toimintakausi | 2019-2020
Kahdenteentoista toimintakauteen lähdettiin takamatkalta. Vielä isompia muutoksia oli tulossa kiitos kevään 2020 ”Korona-pandemian”. Edelliskausi oli talouspuolella reilusti pakkasella, joten hallinnolla oli ryhtiliikkeen aika. Kesällä ja syksyllä läpikäytiin tuottamattomat toiminnot, ja niitä aika rajulla kädellä karsittiin. Keskitettiin toimintoja käynnissä oleviin hankkeisiin, sekä lajitoiminnoissa budjetoitiin toiminnot tuottaviksi silläkin riskillä, että osa harrastajista jättäytyy hinnan-noston johdosta pois. Uudistukset mm. laskutuksessa (myclub) koettiin onnistuneiksi, myös ”perässä vedettäville” saatiin toimintamalli (pelikiellot reaaliaikaisia). Kevään Korona kirjataan myös MAHL:ssa aikakirjoihin isoin kirjaimin.
Yleisesti pandemia mittasi paitsi MAHL:n, myös muiden seurojen ja yritysten kestävyyttä. Maaliskuun lopussa limitti meillä oli heinäkuu, huhti-toukokuussa päästiin syyskuun loppuun. Tällä tarkoitetaan sitä, että ilman mitään laji-, turnaus- ja kerhotoimintoja kassa olisi tyhjä (hankkeet olisi pystytty suorittamaan loppuun saakka 12/2020) 5 kuukauden päästä.
Taloutta ylläpidettiin ensiksi kauden 2019-2020 pelaamatta jääneiden pelimaksujen sisällä pitämisellä. Ironisesti todettava, että ensimmäistä kertaa päästiin talvilajeissa tavoiteltuun 30% lajiylijäämään. Lomautukset ja lomat aloitettiin huhtikuussa ja niitä jaksotettiin kesäkuun alkuun (toimintakauden 13 puolelle). Kun mukana oli edellisvuoden reilun 20.000 euron miinuskassa voidaan todeta, että 12 toimintakauden tulos 30.616,93 euroa oli positiivisen positiivinen.
Toimintakauden aikana oli käynnissä SOHVA- ja KULMA-hankkeet, mitkä olivatkin talouspuolta vakauttavat tekijät. Pandemian aikana perinteinen seuratoiminta oli ”tauolla” ja hanketoimintaa tehtiin 100%:sti vallitsevien ohjeistusten mukaan (jatkettiin myös 13 toimintakauden puolella). Vielä toimintakauden viimeisenä kuukautena saatiin päätös OKM:n Seuratuesta vuosille 2020-2021, Nuorisovastaava palkataan kesällä 2020 ja onnistuessaan jatkuu vuoteen 2022.
Erityinen kevät muuttaa tulevaisuudessa MAHL:n toimintaa oleellisesti, mutta näistä muutoksista sitten ensi vuonna, sekä tuloksista, onnistumisesta/epäonnistumisesta tulevaisuudessa.
BUDJETTI JA TOIMINNANLUVUT
Kasvua budjeteissa, sekä toiminnanluvuissa. Budjetti koostuu 1. toiminnanmaksuista, 2. varainhankinnan tuotot, sis. rekisteröintimaksut, 3. avustuksista ja tuista (yleisavustukset). Toiminnanmaksuja ovat, laji-, turnaus-, kortteli-, young guns-, naiset ja tytöt, sekä avoimet pelivuorot ja kokeillut. Lisäksi ulkoisista toiminnoista jäsenmaksut, sekä toiminnankulujen hankintakulut. Tämä raha tulee siis meiltä kaikilta MAHL:n toimintojen pyörittämiseen.
1. Toiminnanmaksujen budjetti on kokonaisuudessaan 163.868,57 euroa.
2. Varainhankinnan tuotot yhteensä 20.901,00 euroa.
3. Yleisavustukset yhteensä 144.587,92 euroa.
Kokonaissumma oli 329.357,49 euroa, kasvua peräti noin 37 prosenttia. Huimin kasvu oli avustuksissa (eli hankkeissa), mutta myös toiminnanmaksuissa ja varainhankinnassa noin 10 prosentin kasvua. Muutama edellisvuosi on ollut seilaamista ylös ja alas, joten mennyt kausi oli onnistunut kaikesta huolimatta.
Jatkovuosina budjetti tulee tipahtamaan ilman uusia hankkeita, joita toki mietitään ja osin jo valmistellaan. Käynnissä olevat hankkeet tulee kuitenkin saattaa päätökseen laadukkaasti, ja näiden onnistuminen onkin elinehto uusien hankkeiden saamiselle. Naisten toiminnassa kasvu oli prosentein suurinta, mutta vielä edelleenkään naiset eivät ole valmiita miesten lajitoiminnan laajuudelle. Vaikka vuosi oli positiivinen mihinkään hupsutteluun ei ole varaa, korona tai muut mahdolliset pandemiat pitävät aistimet herkillä ja toimintaa tulee suunnata pitkäjänteiseksi.
JÄSENMÄÄRÄ kaudella 2019-2020 oli 2562 jäsentä (+15,7% kaudesta 2019-2020). Aikuisten määrä laski 1372 jäseneen (-3,1%). Alaikäisten jäsenten (ja YG-jäsenet) määrä on 1190 jäsentä (+48,9%). Alaikäisten jäsenmäärän nousi huimasti, kiitos Elinan ja Jennin tekemän työn. Miesten lajitoiminnassa jäsenmäärä jatkaa marginaalista laskuaan, kasvua täällä tulee jatkossakaan nuorista, jotka aikuisiänkynnyksellä saapuisivat toimintaan omina porukoinaan. Työtä ja pohjaa tähän on tehty ja tehdään edelleen lasten kerhotoimilla, young guns -toimin, sekä kesällä 2020 käynnistyvällä Nuorisotoiminnalla. Naisten salibandysarjaan osallistuneiden määrä nousi, lisäksi ”miesten” lajeihin on nähty laajaa osallistumista myös naisten puolelta.
KEHITYSKOHTEET TULEVAISUUTEEN
Notkahdus tulee tapahtumaan osallistujamäärissä. Osin Koronan säikäyttämänä ja siitä johtuen ihmiset ovat löytäneet uusia harrastamismahdollisuuksia, oppineet liikkumaan ohjaamatta. Tauko tuli seuratoiminnan kannalta hyvään saumaan, aiemmin ei ole ollut aikaa, eikä energiaa miettiä seuran tulevaisuutta pitkällä jänteellä sitten alkuvuosien. MAHL työllistää tällä hetkellä 4 kokoaikaista ja 1 osa-aikaisen henkilön. Hankkeiden päätyttyä tavoitteena on työllistää vähintään 2-3 henkilöä, joten omarahoitusasteen tulee olla kestävä. Laji- ja turnausbudjettien tavoitteelliset ylijäämät (lajit 30%, turnaukset 40%) tulee saavuttaa. Ennakoitu on, että maksujen nostaminen tulee näkymään osallistujamäärissä negatiivisena. Näin tullaan tekemään, koska vaihtoehto olisi lakkauttaa kaikki lajitoiminta (ei olisi palkattua henkilökuntaa).
Vihdoinkin olemme saaneet taloushallinnon työkalut reaaliaikaisiksi, mikä helpottaa lähes kaikkea arkipäivän toimintaa ja suunnittelua. Talouspuoli siis hallinnassa budjettisuunnittelun ja työkalujen, seurannan osalta.
Yksi isoin ongelma (myös muuallakin kuin MAHL:ssa) lajitoiminnassa on tuomaritoiminta, tuomarimäärä. Ilman tuomareita ei olisi pelejäkään. Tuomarimaksujen korotus ei ole tähän ratkaisu, koska vaikuttaisi suoraan myös osallistumismaksuihin. Jo kesästä 2020 alkaen otamme käyttöön ”Seuratuomaritoiminnan”. Tämä tarkoittaa, että kunkin lajitoimintaan osallistuvan joukkueen tulee nimetä pelaajistostaan, lajista riippuen 1-2 henkilöä, jotka tuomitsevat lajipelejä. Tavoitteena on, että jokaisessa pelissä, lajista riippumatta on yksi seuratuomari, ja toinen on perinteinen lajituomari (lajeissa, joissa käytössä 2-tuomarin menettely). Tuomareille maksetaan perinteiseen tapaan tuomarikorvaukset.
Sivustopäivitys, sekä database päivittyy ajallaan, työtä tämän eteen on tehty jo kesästä 2019 saakka. Melkoisia seiniä on tullut vastaan, mutta tässäkin vanha Leijona-laulu ylittämällä, kiertämällä, läpi menemällä ja ties millä vain osoittaa toimivuutensa.
Seuran hallituspohjaa laajennetaan, sekä pyritään saamaan hallitukseen läpivirtausta uusin kasvoin. Uudet kasvot = uudet ideat. Pohja on reilussa 10 vuodessa saatu vakaaksi, papoilla vaan alkaa ideat ja ajankäyttö loppumaan, joten uusille kasvoille on ihan oikeasti tilausta.
Hankemaailmaa on tehty jo vuosikausia tuensiirto- sekä suorina hankkeina. Hankkeisiin tulee osallistua ja onnistua. Samat teesit pätevät mm. Seuratukiin.
Isommat uudistukset jäävät tuleville vuosille, sillä muutokset mm. omavaraisuusasteen parantamiselle ja tuomaritoiminnan kehittämiselle vie aikaa vuodesta kolmeen. Punnerretaan nämä ja nuorisotoiminta uudelle levelille ja vasta sen jälkeen mietitään mille numerolle panokset asetetaan. Joko hypätään kilpasarjatoimintaan vai onko aika itsehallinnoimille harrastamistiloille?
"MAHL LIIKUTTAA MASSOJA"
Pasi Pippuri
puheenjohtaja - MAHL ry.
31.10.2020
MAHL - Yhteystiedot
Mikkelin alueen harrasteliigat ry. - MAHL
Kunnanmäki 3
50600 MIKKELI
hallinto(at)mahl.fi / info(at)mahl.fi
Hallitus 1.5.2019-30.4.2020 + seuraava vuosikokous (syksy 2020)
Puheenjohtaja: Pasi Pippuri
Toiminnanjohtaja: Tuomas Anttonen
Sihteeri: Mika Pippuri
Hallituksen jäsen: Janne Lamberg
Hallituksen jäsen: Tommi Häyrinen
|
|
|